Uusi aluevaltaus - fillaritrial

Edellisestä päivityksestä on niin paljon aikaa, että kaikki blogia aiemmin seuranneet ovat varmaan jo kadonneet. Olen kuitenkin koko ajatellut jatkavani tätä jossain muodossa, mutta en ole keksinyt mitään uutta sanottavaa pyöräilystä. Nyt kuitenkin asiaa on.

Innostuin fillaritrialista. Kiinnostukseni lajia kohtaa alkoi jo 2000-luvun alun maastopyörävideoista. Niissähän oli aina kovavauhtinen DH/freeride-osuus, sitten se hillitön rotkon reunalta droppaaminen sekä urbaani trial-kikkailupätkä. Tuo näppärä fillarinkäsittely oli todella vangitsevaa katseltavaa ja alkoi heti kiinnostaa.

Olin yhdessä vaiheessa trial-pyöriä myyvässä liikkeessäkin töissä ja tuolloin pääsin kokeilemaan ensi kertaa trial-fillaria. Jäi kuitenkin vielä siinä vaiheessa hankkimatta.

Sitten Danny MacAskill vei Youtube-videoineen koko lajin ihan uudelle tasolle. Dannyn Inspired-video nousi vuonna 2009 maailman tietoisuuteen yhdessä yössä. Hänen temppunsa ja ajotekniikkansa olivat jotain suurelle yleisölle ennennäkemätöntä. Vuosien saatossa videoita tuli lisää - ja tulee edelleen. Ja katsoin ne kaikki.

Kuluneena kesänä kävimme lomamatkalla Skotlannissa ja Isle of Skyella vieraillessamme paikallisesta kirjakaupasta löytyi sieltä kotoisin olevan Dannyn kirja At The Edge - Riding For My Life. Ostin kirjan ja luin sen parilta istumalta. Oli todella kiinnostavaa luettavaa, suosittelen mikäli aihe kiinnostaa. En tiedä, onko Suomesta vielä saatavilla, en ole ainakaan nähnyt missään.

Koko tämä pitkä alustus johtaa siihen, että päätin tehdä jotain tälle kasvavalle kiinnostukselleni. Lueskelin netistä hieman lisätietoa pyöristä. Vuonna 2005 myynnissä oli pääosin (ellei jopa pelkästään) 20"- ja 26"- kokoisia fillareita. 20" tuntui hieman pieneltä ja maastofillareihin tottuneelle 26" vaikutti sopivammalta. Nyt kuitenkin markkinoille on tullut tähän väliin 24", joka saattaisi olla vähän näppärämpi käsitellä. Briteistä löytyi alan verkkokauppa Tartybikes, jonka valikoimiin kuuluu myös Inspired-merkki.

Inspired Flow 24 vaikutti sopivalta, myös hintansa puolesta se tuntui olevan hyvä valinta lajin aloittamiseen. Osia voi kyllä sitten päivittää parempiin, jos tulee tarvetta. Päädyin sitten tilaamaan itselleni sellaisen.



Tartybikesin palvelu oli hyvää ja täsmällistä. Tilauksen vaiheista tuli hyvin infoa ja toimitus oli nopea. Pyörä tuli laatikossa, kiekot irti ja tanko stemmeineen irrotettuna. Kasaamisen jälkeen pääsin samana iltana vielä koeajollekin. Pyörä tuntui ja tuntuu edelleen hyvältä. Vaikeaahan trial on, joten aika pienin askelin tässä mennään. Pitää oppia ryömimään ennen kuin voi kävellä. Näin alussa treenailen endoa ja bunnyhoppia ym., siitä sitten taitojen kehittyessä vähitellen vaikeampiin. Tämä on ainakin suunnitelma.

Trial tuntuu olevan sopiva laji kaltaiselleni vähän varttuneemmallekin, koska temput voivat aika minimaalisia, eikä mitään hillitöntä extremeä, jossa paikat ovat heti hajalla. Toki tähänkin on mahdollisuus, jos kantti kestää.

Jos opin jossain vaiheessa joitakin näyttämisen arvoisia temppuja, postailen niitä sitten ihan julkisestikin. Toistaiseksi treenailen ihan omassa rauhassani.

Yksinkertaisuuden ylistys

Nyt on alla uusi kaupunkifillari, 1-vaihteinen, jalkajarrullinen Pelago Bristol. Pyörä on yksinkertaisuudessaan aivan täydellinen kaupunkisukkulointiin ja pidemmillekin reissuille. Bristol on omassa kategoriassaan kevyt, joten mäet nousevat liukkaasti. Vaihteita en kaipaa lainkaan, välitys on juuri sopiva. Vaikka en olekaan erityisesti jalkajarrujen ystävä, toimivat ne käsijarrun kanssa ihan mainiosti. Pari kertaa tosin olen erehdyksessä polkaissut taaksepäin, jolloin satula on jysähtänyt mukavasti istuinluille. Pysty ajoasento ja viiksitanko sopivat ainakin omalle ergonomialleni, ja tietysti Brooksin B17-satula. 

Bristolilla ajaminen on todella vaivatonta. Runkolukko auki ja menoksi, pysäköinti hoituu näppärästi seisontatuella. Tämäntyyppisellä pyörällä ajaminen ei tunnu urheilusuoritukselta, kun taas saman matkan taittaminen vaikka cyclocrossfillarilla on heti urheilua. 

Takana on nyt viikon verran kaupunkipyöräilyä, tavaraakin olen kuskannut etutelineessä jonkin verran. On kyllä erinomaisen hyvä fillari.

Fillarilla Reinin varrella

Ajoimme vaimoni kanssa Reinin vartta Mainzista Hoek van Hollandiin, tai oikeastaan lähtöpiste oli Frankfurtin lentokenttä, mutta Mainz on ensimmäinen reitin kaupunki, joka on Reinin varrella. Reissusta on tulossa piakkoin ihan oma bloginsa, mutta tässä maistiaisiksi kuvia:
Kuvagalleria

Tämä oli ensimmäinen pyörämatkani sivulaukuilla, aiemmin kamat ovat kulkeneet joko peräkärryssä tai repussa. Sivulaukkukokemus oli niin hyvä, että luovuin kärrystäni kokonaan. Ostajakin löytyi tämän blogin kautta (terveisiä vaan!).

Yritän jälleen kerran kirjoitella tähän blogiin vähän useammin. Ainakin kaikenlaista pyöräilyyn liittyvää asiaa olisi.

Uusi pyörä tuli taloon

Olen ajanut Cicli B-cyclocrossarillani muistaakseni keväästä 2008 lähtien ja se on palvellut hyvin nämä vuodet. Voimansiirtokin on vielä alkuperäinen, minkä kyllä huomaa. Retkipyöräilyssä suurin puute on ollut se, siihen ei saa asennettua tavaratelinettä. Rungosta puuttuvat kiinnikkeet. Tähän asti olenkin käyttänyt peräkärryä, joka toimii hyvin kotimaan retkillä ja laivamatkustamisessa, kuten viime kesän Viron reissulla.

Lentomatkailussa kärry on aika epäkäytännöllinen, koska se ei mahdu samaan laatikkoon pyörän kanssa ja erillisenä isona kollina turhaan nostaa matkakustannuksia. Slovenian reissun ajoin Ortliebin Messenger-repun kanssa. Se onnistui kyllä, mutta 8kg selässä alkoi vähän painaa loppumatkasta. Ja tuolla reissulla ajoin välillä ilman reppua. Ensi kesänä olemme menossa ajelemaan Reinin vartta. Tällä matkalla kamat kulkevat mukana koko ajan ja aikakin on pidempi. Siispä hankkimaan pyörää, johon saa tavaratelineen kiinnitettyä.

Pelago Stavanger

Päädyin tyylikkääseen ja juuri tarkoituksiini soveltuvaan Pelago Stavangeriin. Siinä on kiinnikkeet sekä etu- että takatelinettä varten. Tavarateline tosin puuttuu vielä, mutta hankin sen ennen matkaa. Ja bonuksena pitkät lokarit, en edes muista koska fillarissani on sellaiset ollut.

Olen nyt ajellut vasta muutaman kymmenen kilometriä Stavalla, mutta olen jo vakuuttunut sen toimivuudesta. Ajoasento on hieman pystympi ja mukavampi kuin Ciclissä, jonka asento rasitti hieman niska-hartiaseutua.

Tässä nämä ensivaikutelmat. Kirjoittelen varmaan lisää kokemuksia myöhemmin. Ja meidän Reininvarren reissusuunnitelmistammekin on tulossa tarinaa myöhemmin.

Fillarilla Virossa

Ajattelin yrittää taas aktivoitua kirjoittelemaan tänne. Katsotaan, kuinka pitkälle virtaa riittää. Yksi uusi postaus ainakin on työn alla.

Uusia juttuja odotellessa tässä tarinaa viime kesän Viron reissustamme.

http://fillarillavirossa.blogspot.fi/

Ahvenanmaan pyöräreissu

Ahvenanmaan reissu tuli valmiiksi. Vaimoni kirjoitti siitä ansiokkaan kuvauksen, juttu löytyy täältä. Ja täällä muutamia ottamiani kuvia.

Ärsyttävät pyöräilijät

Perjantain (14.6.2013) Nyt-liitteessä oli hauska (?) artikkeli, jossa kuvailtiin sarkastisen ironisesti eri pyöräilijäryhmiä ja kehotettiin lukijoita valitsemaan oma suosikkinsa eli kaikista ärsyttävin pyöräilijätyyppi.

Joo, huumori on huumoria, mutta miksi se pitää tehdä näin? Minkä takia jutun pohjavire on negatiivinen ja pilkallinen? Miksei samantyyppistä juttua olisi voinut tehdä positiivisessa hengessä?

Kuten moneen kertaan on todettu, pyöräily on lisääntynyt ja tuntuu lisääntyvän edelleen. Samalla lisääntyvät konfliktit eri tienkäyttäjäryhmien välillä. Tällainen ärsyttäviin ryhmiin luokittelu lisää entisestään vastakkainasettelua, ja nyt vieläpä pyöräilijöiden välillä. Tässä kuulen taas jonkun sanovan, ettei tällaisia juttuja pidä ottaa vakavasti. Aika helppoa tuo viaton huumori on kääntää oikeaksi vihaksi kaupungin pyöräteillä, ajoradoilla ja jalkakäytävillä.

Nyt-liite ja Hesari on ansiokkaasti tuonut pyöräilyä esiin positiivisessa hengessä, mutta tämän mainitun jutun olisi voinut kyllä kirjoittaa positiiviseen sävyyn.

Tässä on käsittääkseni kyse isommasta yhteiskunnnan ilmiöstä, jossa älykkyys ja nokkeluus tuodaan esiin pilkallisuutena ja mukahauskana toiselle naureskeluna. Varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten maailma tuntuu pyörivän nolaamisen, pilkan ja myötähäpeän voimalla. Ja tämän jutun myötä NYT-liite kantoi oman kortensa kekoon.