Tilasin jokin aika sitten San Franciscon lähettikulttuuria kuvaavan
MASH-leffan netistä. Viime viikolla posti (Itella) toi paketin kotiin ja katsoin leffan. Ihan kiva tunnin setti. Tyyliltään MASH on aika samanlainen kuin maastopyöräilyleffat. Musiikki soi taustalla ja kaverit ajavat isosti. Varsinaisen elokuvan lisäksi levyllä on tunnin verran ekstramateriaalia ja pakettiin kuuluu vielä kirjakin. Kannattaa kyllä katsoa. Ratapyörällä saa näköjään tehtyä sellaisia temppuja, joita yleensä tehdään maasto- tai trial-fillareilla. Ja ne alamäet!
Viime kesänä Kiasmakaupasta ostamani NYCin fillariläheteistä kertova
PEDAL taas on enemmän dokumenttielokuva haastatteluineen ja henkilökuvauksineen. Mielenkiintoisia urbaanin fillarikulttuurin kuvauksia kumpikin.
Ja sitten kirjallisuutta. Luin eilen loppuun Osmo Soininvaaran Fillarilla Nizzaan-kirjan. Osmo teki keväällä 2007 fillarimatkan Tallinnasta Nizzaan, mistä hän piti
blogiakin. Kirja perustuu tuohon blogiin. Seurasin blogia viime keväänä, joten pääpiirteissään tarina oli tuttu. Aika kova suoritus oli kyllä ajaa kuukaudessa tuo 3000 kilometrin reissu ja vielä yksin. Jotkut asiat olisin ehkä tehnyt toisin. En olisi ajanut reppu selässä, en olisi ottanut mukaan farkkuja, vaan jotkut kevyet kangashousut. Lisäksi terminologia on hieman konventioista poikkeavaa. Osmo puhuu kiekoista, mutta tarkoittaa rattaita. Speedway-tangolla hän tarkoittanee triathlon-tankoa.
Kannattaa kyllä lukea tämäkin opus. Taas alkaa tehdä mieli pitkälle fillarimatkalle...
