Voiko pyörällä piirtää?

Miltä kuulostaa ajatus suurkaupungista luonnospaperina ja polkupyörästä kynänä? Hienolta!

Kirsi Kukkurainen toteutti tämän ajatuksen Pariisissa kesällä 2012. Tuloksena syntyi luonnos naishahmosta, joka peittää Pariisin kaupungin.








Un croquis en velo / Voiko pyörällä piirtää-näyttely on nähtävänä jouluun asti Helsingin Kalevankadulla Galleria Tilassa. Esillä on naishahmoteosten lisäksi Pariisin kartan päälle suunniteltu reitti ja Endomondon avulla toteutettu todella upea kuva reitistä.


Tarkoituksena oli yhdistää intohimo pyöräilyyn, piirtämiseen ja karttoihin sekä tutustua samalla suurkaupunkiin ja hyödyntää uutta älypuhelinta.

Kaiken lähtökohtana oli Pariisin hyvin toimiva vélib'-kaupunkipyöräverkosto. Käytössä on yli 20000 vélib'-pyörää 1800:lla asemalla. Asemat sijaitsevat noin 300 metrin välein.

Teoksen toteutus alkoi luonnoksella kaupungin kartan päälle. Naishahmon vartalon kaaret muuttuivat Pariisin kujiksi ja kaduiksi. Seuraavana oli edessä ehkä mielenkiintoisin vaihe eli pyöräily.

Kirsi ajoi reitin Vélib'-kaupunkipyörälla  älypuhelimen Endomondo-sovelluksen kanssa, seikkaillen tietöiden ja yksisuuntaisten katujen täyttämässä kaupungissa.

Aikaa kului viisi tuntia 3 päivän aikana, teoksen ääriviivojen pituus on yhteensä 61 kilometriä. Lopputuloksena syntyi valloittava naishahmo Pariisin satelliittikuvan päällä.

Kirsi oli Pariisissa kesällä yhteensä noin seitsemän viikkoa ja liikkui tuona aikana lähes yksinomaan pyörällä muutamaa metromatkaa lukuunottamatta. Pyöräilykilometrejä kertyi noin 600.

Un croquis en velo / Voiko pyörällä piirtää -näyttely esillä Helsingissä Galleria Tilassa ke-su 23.12.2012 asti. Osoite: Kalevankatu 40.

http://tilagalleria.wordpress.com/

Kannattaa käydä katsomassa.

Kuvat: Kirsi Kukkurainen

Pyöräilykulttuuria Pariisissa

Terveisiä Pariisista!

Seuraavassa muutama sana paikallisesta pyöräilykulttuurista. Itse liikuin tällä kertaa vain jalan ja julkisilla, mutta havainnoin fillarointia sitäkin enemmän. Liikenne Pariisissa on suomalaisen mittapuun mukaan sekava, mutta kyllä sielläkin jokin järjestys varmaan on.

Pariisilaisherrasmies Vélib'-kaupunkipyöräilemässä (kuva: Arja Seppälä)

Kaupunkiliikenteessä fillaroivat kaikki, vanhat ja nuoret, miehet ja naiset. Pyöräkalustolla ei tosiaankaan pröystäillä, vaan fillarit ovat kulkuvälineitä ja työkaluja. Muutama hienompi maantie- ja maastopyörä näkyi, jonkin verran Brompton-taittopyöriä ja yksi jarruton BMX, jonka kuski jarrutti tennaria eturengasta vasten painamalla (kätevää ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä). Muuten fillarit olivat perushybrideitä ja citypyöriä. Fikseillä ja sinkuloilla ajelevia hipstereitä ei näkynyt. Fillarilähettejä kyllä.

Pyöräkaista

Pyörätasku

Pyöräkaistoja ja pyörätaskuja on kyllä monin paikoin, mutta pyöräilijät ovat ainakin näkemäni perusteella melko tasavertainen liikenteen osa, eivät oma erityisryhmänsä. Pyöräilijät sukkuloivat autojen seassa skoottereiden kanssa pujotellen ja kaistoja vaihdellen. Eikä kellään ollut kypärää, paitsi kahdella näkemälläni maantiepyöräilijällä. Autoilijat eivät näyttäneet olevan aggressiivisia edessä olevia pyöräilijöitä kohtaan. Torvethan Pariisin liikenteessä soivat koko ajan, mutta eivät ilmeisesti raivon merkkinä, kuten täällä.

Pyöräparkki

Pyörille on myös melko runsaasti pysäköintitilaa. Niitä oli virallisten parkkipaikkojen lisäksi erilaisiin kiinteisiin rakenteisiin lukittuina. Metroissa en tainnut pyöriä nähdä kertaakaan. Yksi henkilö vei pyöräänsä alas metron liukuportaita, joten pyörien kuljetus metroissa lienee sallittua. Tosin en ymmärrä, mihin ne siellä mahtuvat, kun matkalaukunkin sovittaminen metroon oli oma projektinsa.

Vélib'-pyörien kuljetusauto

Vélib'-pyöriä valmiina lähtöön.

Vélib'-kaupunkipyöriä näkyi ilahduttavan paljon. Ainakin näin ulkopuolisen silmin systeemi näyttää toimivan. Pyöriä oli paljon, ne näyttivät päällisin puolin hyväkuntoisilta ja niitä käytettiin. Vaikuttivat olevan enemmän oikeaan pyöräilyyn suunnitelluilta kuin taannoiset Helsingin vihreät hirviöt.

Sekavan oloisesta liikenteestään huolimatta mielelläni fillaroisin Pariisissa. Seuraavalla kerralla sitten. Au Revoir.