torstai 27. elokuuta 2009

Pyöräteiden hyötykäyttöä

Eilisen Hesarin mielipidepalstalla oli kirjoitus, jossa vaadittiin ajoradasta erotettujen pyöräkaistojen palauttamista marras-huhtikuun ajaksi hyötykäyttöön, siis autojen pysäköintipaikoiksi. Muistini mukaan meillä on Helsingissä kahdessa paikassa noita pyöräkaistoja, Unioninkadulla ja Runeberginkadulla. Ja nyt nuokin pitäisi ehdotuksen mukaan poistaa. Jos joku Helsingissä autoileva ei ole nähnyt mielestään tarpeeksi pyöräilijöitä kaistoilla, ei se tarkoita sitä ettei niitä käytettäisi. Kunhan noita kaistoja saadaan lisää, niin käyttöastekin nousee. Ja kyllä meitä marras-huhtikuussakin pyöräileviä tässä kaupungissa riittää.

Jos nyt kuitenkin leikitään ajatuksella, että tuollainen käytäntö otettaisiin käyttöön, niin ei osavuotinen käyttö ole mikään ratkaisu. Jos pyörätie on puoli vuotta pyöräilijöiden käytössä ja puoli vuotta pysäköintipaikkana, on lopputuloksena vain paljon sekaannusta sekä autoilijoiden että pyöräilijöiden keskuudessa. Pyöräteiden ja muiden kulkuväylien (sekä pysäköintipaikkojen) toimivuus perustuu siihen, että ne ovat jatkuvasti käytössä, läpi vuoden. Tottumus on se, joka ohjaa ihmismassojen toimintaa.

Voiko tosiaan olla niin, että autoilijat tuntevat reviirinsä uhatuksi jo näiden kahden pyöräkaistan takia? Entä sitten, kun niitä saadaan lisää?

perjantai 21. elokuuta 2009

Elokuvataidetta pyörätiestä


Kävin vihdoin ajamassa Runeberginkadun uuden pyörätiepätkän. Tämä uusi pyörätie on käänteentekevä siksi, koska se poikkeuksellisesti erotettu ajoradasta eikä jalkakäytävästä, kuten suurin osa Helsingin pyöräteistä.

Edit: Taide-sana otsikossa siitä syystä, että tänään taiteiden yö. Sen kunniaksi siis tämä taide-elokuva.

Tiukka paikka


Salmisaaressa, Lauttasaaren sillan päässä Porkkalankadulla on aika tiukka paikka pyörätiellä. Kyseistä väylää pitkin polkee Lauttasaaren suunnasta joka aamu melkoinen määrä työmatkafillaristeja, ja juuri tämä sillan eteläpuoli tuntuisi olevan se suositumpi väylä. Kuten kuvasta näkyy, keskellä pyörätietä on liikennevalotolppa ja aidan vasen puoli on pyhitetty jalankulkijoille. Oma työmatkani reitti kulkee juuri tästä ja aamuisin on liikennevalotolpan kohdalla onkin usein aika ruuhkaista. Kuvanottohetkellä ruuhka oli jo hellittänyt, mutta tästäkin voi havaita, että ei tuohon kovin monta fillaria rinnakkain mahdu. Usein kierrän tolpan oikealta puolelta, mutta siihen oman lisäjännityksensä tuo autoliikenne, joka hipoo pyöräilijän oikeaa kylkeä.

Jos tuo liikennevalotolppa siirrettäisiin lähemmäksi talon seinää, tilanne paranisi huomattavasti. Laitan tästä varmaan viestin myös Fillarikanavalle. Tosin tällä blogikirjoituksella on luultavasti yhtä paljon vaikutusta asian tilaan kuin yhdellä viestillä valitusten valtameressä. Fillarikanava ei nimittäin oikein vaikuta toimivan sillä tavoin kuin ehkä ajateltiin. Se on kankea käyttää ja täynnä anonyymejä huutoja asioiden toimimattomuudesta. Lisäksi kaupungin virkamieskin sitaatin mukaan kommentoi, että kanava ei ainakaan nykymuodossaan toimi. Toivottavasti alkukankeuden jälkeen homma alkaa toimia ja palaute menee oikeasti perille ja vaikuttaakin asioihin.

keskiviikko 19. elokuuta 2009

The Bike-podcast

Aiemmissa blogikirjoituksissani olen maininnut muutamaankin kertaan erinomaisen The Bikeshow-podcastin, joka on nyt muuten tauolla. Nyt löysin uuden fillariaiheisen englanninkielisen The Bike-podcastin. Kyseessä The Guardian-lehden julkaisema podcast, joka tulee ulos kerran kuussa. Sivuilta löytyy samanniminen blogi.

Tähän mennessä ulos on tullut kaksi jaksoa sekä parin minuutin pituinen esittely, jotka kaikki kuuntelin tänään töihin ja töistä polkiessani. Ihan mukavaa kuunneltavaa. The Bike-podcast on pyöräilyn makasiiniohjelma, jossa käsitellään muun muassa ammattipyöräilyä, pyöräilyn alakulttuureja, pyörämatkailua sekä testataan erilaisia fillareita. Kohderyhmää ovat tavalliset pyöräilystä kiinnostuneet ihmiset, mikä on ihan hyvä juttu. Esimerkiksi pyörätesteissä fillarit esitellään aika perustasolla, ei teknisiin yksityiskohtiin takertuen.

Vanhaan kunnon Bike Showhun verrattuna The Bike-podcast jää hieman pinnallisemmaksi, kun The Bike Show sukeltaa syvemmälle aiheisiinsa. Mutta kaikin puolin mielenkiintoinen on tämä uusikin tuttavuus. Ei näitä kiinnostavia fillari-pocasteja liikaa ole.

Omat podcast-kokeiluni ovat hieman jäissä. Tein taannoin pari muutaman minuutin mittaista jaksoa kokeeksi, mutta siinä kaikki toistaiseksi. Olen kyllä suunnitellut jatkavani näitä juttuja äänimuodossa jatkossakin, mutta se vaatii hieman lisää suunnittelua ja paneutumista. Tämä blogikirjoittelu on astetta vaivattomampaa. Mutta Fillarilla-blogia, tai -podcastia kuullaan vielä.

perjantai 14. elokuuta 2009

Pyöräkaistoja


Mainitsin aiemmassa postauksessani Runeberginkadun uusista pyöräkaistoista. En ole vieläkään päässyt koeajamaan niitä, mutta kuvan sain kuitenkin jo otettua. Aika lyhyt pätkä tuo on ja loppuu ikävästi kesken, mutta alku kuitenkin. Hienoa! Näitä lisää. Kuinkakohan liukas tuo maalattu pinta on sateella? No, se varmaan selviää syyssateiden alettua.

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Sujuvaa pyöräliikennettä

Löysin Copenhagen cycle chic-sivustolta videopätkän sujuvasta pyöräliikenteestä kaupungissa. Kaupunki on luonnollisesti Kööpenhamina. Sujuukohan pyöräily Helsingissä joskus näin sujuvasti?

The Green Wave in Copenhagen from Colville Andersen on Vimeo.

torstai 6. elokuuta 2009

Ruuhkaa pyöräteillä


Cycling Helsinki
Originally uploaded by timseppa
Kävin tänä aamuna ajelemassa Helsingin keskustassa ja pääsin mukaan työmatkaliikenteeseen, vaikka vapaapäivää vietinkin. Oma työmatkani kulkee länsiväylän pyörätietä pitkin, joten ole tottunut melko väljään ja vapaaseen liikenteeseen.

Keskustassa, kuten esimerkiksi Bulevardilla tilanne on ihan toisenlainen. Osa pyöräilijöistä ajaa omaa rauhallista vauhtiaan ja osa taas itselleen parhaaksi katsomaansa vauhtia. Tilaa on kuitenkin rajallisesti, joten nopeat ohittelevat hitaita oikealta ja vasemmalta. Suurin osa pyöräilijöistä pysähtyy tunnollisesti liikennevaloihin, mutta osalla on varmaan niin kova kiire, ettei pysty pysähtymään. Siinä taas tykitetään molemmilta puolilta ohi. Ihme ettei satu enempää yhteentörmäyksiä.

Tällainen pyöräilykulttuuri johtuu juuri siitä, että pyöräilijät eivät itsekään miellä välinettään kulkuneuvoksi, vaan ehkä enemmänkin jalankulkijoiksi, jotka voivat ohitella hitaampia sieltä missä tilaa riittää. Ehkä me vielä opimme pyöräilemään yhtä hyvässä järjestyksessä kuin Kööpenhaminalaiset.

tiistai 4. elokuuta 2009

Ajoneuvokeskustelu

Marek Salermon haastattelusta virinnyt keskustelu jatkuu. Tämän päivän Helsingin Sanomien pääkirjoitus otti kantaa aiheeseen. Polkupyörä on ajoneuvo ja sillä tulisi ajaa omalla kaistallaan, ei jalankulkijoiden seassa. Olen täysin samaa mieltä. Jos pyöräilijät ajaisivat autokaistoista erotetuilla pyöräteillä - tai kaistoilla, totuttaisi tämä pyöräilijät ajamaan autojen seassa sielläkin, missä pyöräkaistoja ei ole. Ja näitä paikkoja väistämättä jäisi kaupunkiin, vaikka pyöräteitä lisättäisiin reilusti.

Kovasti nämä suunnitelmat herättävät vastustusta. Aremmat ja verkkaisesti ajelevat pyöräilijät eivät mielellään mene autojen sekaan. Toisaalla taas jääräpäisimmät autoilijat vastustavat pyöräilijöiden tuomista heidän reviirilleen. Vähitellen nämä ajorataan maalatut pyöräkaistat kuitenkin lisääntyvät, uusin pätkä taitaa olla Runeberginkadulla. En ole vielä ajanut siellä, täytyykin mennä koeajamaan ensi tilassa.

maanantai 3. elokuuta 2009

Kesä loppui ja arki alkoi

Maanantaiaamuna töihin pyöräillessäni huomasin, että lomat ovat loppuneet ja arkinen rytmi palannut. Heinäkuussa kaupungissa sai nauttia rauhallisesta liikenteestä ja leppoisasta elämänmenosta. Elokuun ensimmäisenä maanantaina kaikki oli toisin. Kadut ja kaupunkiin vievät tiet olivat täynnä autoja, työmatkapyöräilijät olivat palanneet sankoin joukoin pyöräteille ja ihmiset kiirehtivät busseihin. Saisinko kesän takaisin?

Onneksi säät jatkuvat vielä lämpiminä.

Uusi pyöräilylehti

Löysin Akateemisin kirjakaupan lehtiosastolta ainakin minulle uuden pyöräilylehden, amerikkalaisen Bicycle Timesin. Nettisivujensa mukaan tämä käsillä oleva läpyskä on lehden toinen numero.

Valtavirrasta poiketen Bicycle Timesissa ei käsitellä ammattipyöräilyä, harjoitteluohjeita eikä fillarialan teknisiä innovaatioita. Pääpaino on jokapäiväisessä pyöräilyssä. Aiheita ovat esimerkiksi vanhan fillarin kunnostus ja pyöräteiden turvallisuus. Fillariesittelyissä on peruspyöriä ja yksi taittopyöräkin. Kiinnostava uutuus urheilu- ja teknologiapainotteisten pyöräilylehtien joukossa. Kannattaa tutustua.

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Pakkokypärä



Tämän päivän Hesarissa oli juttu Helsingin uudesta pyöräliikennesuunnittelijasta Marek Salermosta. Hän ei kannata kypäräpakkoa ja sanoo ajavansa työmatkoja ilman kypärää. HS:n nettilehden keskustelupalsta täyttyi välittömästi melko tiukoista kommenteista, joissa monissa tuomittiin Salermon lausunto. Niiden mukaan virkamies näyttää kansalaisille huonoa esimerkkiä, kun kieltäytyy noudattamasta lakia.

Tässä jälleen Suomen lainkuuliainen kansa osoittaa parhaat luonteenpiirteensä. Heti, kun joku rikkoo jotain lukemattomista kielloistamme tai pakoistamme, olemme innokkaana raportoimassa tuosta rikollisesta. Täytyyhän maassa laki ja järjestys olla. Sama ilmiö on tuttu vaikkapa työpaikan lounasravintolan jonosta. Jos erehdyt ottamaan yhden ylimääräisen voinapin, raportoi takanasi jonottava kateellinen kansalainen rikkomuksestasi. No niin, taisi ajautua hieman asian viereen.

Itse käytän kypärää oikeastaan aina pyöräillessä ja suosittelen muitakin käyttämään. Mutta silti kypäräpakkoa en kannata. Onneksi Suomessa ei (ainakaan vielä) saa rangaistusta kypärättömyydestä.

Toivotan onnea ja menestystä Marek Salermolle uudessa tehtävässään. Hänen näkemyksensä polkupyörän rinnastamisesta hitaaseen autoon nopean jalankulkijan sijasta saa vankkumattoman kannatukseni.