sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Bicycle Film Festival 2012



Helsingissä järjestettiin viikonloppuna Bicycle Film Festival. Taisin kuulla ensimmäisen kerran festareista The Bike Shown podcastista.  Muistan ajatelleeni, että olisi joskus hienoa käydä noila festareilla jossain Euroopan kaupungissa. Silloin ei tullut mieleenkään, että festarit joskus järjestettäisiin Helsingissä. Nyt parin vuoden sisällä Helsingissä on tapahtunut todella paljon pyöräilyn saralla ja nyt siis tuli myös BFF:kin meille. Helsinki alkaa vähitellen olla ihan oikea pyöräilykaupunki. Hienoa!!

Kävin itse paikalla avajaisissa torstaina sekä nyt sunnuntain ensimmäisessä näytöksessä. Hienoa leffoja, hyvä tunnelma upeat puitteetkin vielä vanhassa varastomakasiinissa Länsisatamassa. Ohjelmistossa oli lähettikulttuuria, dokumentteja, lyhyita draamaleffoja, musavideoita, animaatiota, iloisia, surullisia, outoja, asiallisia. Ainakin katsojan näkökulmasta kaikin puolin onnistunut tapahtuma. 

Kiitos hyvistä festivaaleista.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Kirjallisuutta

Sain kesällä käsiini pari uutta fillarikirjaa. Tässä muutama rivi kumpaisestakin.


Robert Penn: Rakkaudesta polkupyörään

Robert Pennin Rakkaudesta polkupyörään on tarina täydellisen pyörän kokoamisesta. Kirjasta on tehty myös dokumenttielokuva It's All About The Bike. Penn matkustaa ympäri maailmaa ja haalii kasaan parhaat osat: rungon, vaihteet, satulan ohjaustangon, kiekot ja niin edelleen. Lopulta alla on täydellinen ja juuri hänen mittojensa mukaan tehty pyörä.

Kirjaa lukiessa alkaa tehdä mieli rakentaa itselleenkin pyörää. Tuskin olen ainoa samoin aatoksin. Pyöränrakentamismission väliin on kiinnostavasti ripoteltu polkupyörän historiaa sekä teoriaa esimerkiksi runkogeometriasta ja kiekonrakentamisesta. Asiat on esitetty mielenkiintoisesti ja kirja avautuu myös vähemmän teknisesti orientoituneelle lukijalle.




Tuo BBC:n dokumentti pitää kyllä saada jostain hankittua. Erinomainen opus, kaikkien vähänkin pyöräilystä kiinnostuneiden kannattaa lukea.


Mikael Colville-Andersen: Cycle Chic

Copenhagen Cycle Chic-blogi on varmaan tuttu monelle pyöräilykulttuurista kiinnostuneelle. Jos ei vielä ole, niin mars tutustumaan. Blogissa on juttuja ja kuvia tyylikkäistä urbaaneista pyöräilijöistä. Aluksi blogissa keskityttiin Kööpenhaminaan pyöräilykulttuuriin esittelyyn ja nyttemmmin mukaan on tullut muitakin maailman pyöräilymetropoleja.

Mikael-Colville Andersenista on tullut  maailmaa kiertävä kaupunkipyöräilyn lähettiläs. Kävipä hän Helsingissäkin puhumassa ja pyöräilemässä pari vuotta sitten. Ja nousukiito näyttää jatkuvan.

Teoksen ja blogin kantava sanoma on style over speed. Pyöräillä voi - ja pitääkin- tyylikkäästi, ei urheillen. Parhaat pyöräilyjalkineet ovat ehdottomasti korkokengät. 

Kirjan kuvat ovat tuttuja tai tutunoloisia blogia seuraaville, tyylikkäitä ihmisiä, urbaaneja maisemia ja monenlaisia fillareita. Ehdoton pyöräiijän sohvapöytäkirja.



lauantai 14. heinäkuuta 2012

Elielinaukion pyörätie

Elielinaukion pyörätie on hieman ongelmallinen paikka. Bussit jättävät matkustajansa Postitalon edessä suoraan pyörätielle, eivätkä busseista poistuvat ihmiset katso eteensä ja/tai ymmärrä astuvansa keskelle vilkasta pyörätietä. Baanan avautumisen myötä fillariliikenne Elienaukiolla on todennäköisesti lisääntynyt tuntuvasti. Omakin työmatkareitti kulkee juuri tuosta kohdin ja kiinnitin huomiota tilanteeseen heti. Nyt tämän viikon Hesarissa joku lukijakin oli asian huomannut.

Voisi kuvitella, että Baanaa suunnitellessa jollekin olisi tullut mieleen, että monet pyöräilijät ajavat sinne juuri tätä kautta ja asiaa olisi mietitty hieman suurempana kokonaisuutena. Mitähän asialle voisi tehdä?

Joko bussien poistumispysäkki tai pyöräkaista pitäisi siirtää jonnekin muualle, tai rakentaa aita bussista poistuvien ja fillaristien väliin. Joku vielä törmää jossain vaiheessa johonkin, jos tilanne jatkuu tuollaisena,

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Sloveniassa




Slovenian matka on tehty, oli todella hieno maa ja upea reissu.


Ajoimme vuoristoalueella Bledin ympäristössä sekä kahdessa kaupungissa, pienemmässä Mariborissa ja pääkaupunki Ljubljanassa. Lisäksi teimme muutaman siirtymän  kaupunkien välillä. Ljubljana-Maribor-välin taitoimme junalla edestakaisin.

Bled-järvi

Slovenia on erinomainen kohde pyöräilyyn. Tiet ovat hyvässä kunnossa, autoilijat kunnioittavat pyöräilijöitä ja maassa on paljon karttoihin merkittyjä pyöräreittejä. Ainostaan reittien viitoituksissa oli hieman toivomisen varaa. Ihmisten avuliaisuus tosin kompensoi tämän ongelman. Eräs rouva pyysi meidät kahville, kun kysyimme Kranjin kaupungissa tietä. Jouduimme kieltäytymään, koska oli kiire junalla. Mariborissa herrasmies lähti viemään meitä kaupungin infopisteelle, kun ei osannut neuvoa meitä osoitteeseemme. Siinä me sitten kolmisin ajoimme peräkanaa, hän taittopyörällään ja me cyclocrossareillamme. Ja osoitekin löytyi.

Moottoritien alitus, 18% nousu

Hienoin ajokokemus matkalla olivat ehdottomasti vuoret. En ole aiemmin vuorilla ajanut, kun ei Lapin tuntureita oikein voi vuoriksi laskea. Emme kovin paljon vuoristossa ajaneet,. mutta kunnon maistiaisen verran kuitenkin. Kiipesimme noin 5 km 12-18% jyrkkyistä serpentiiniä ylös ja vastaavasti alas. Tuon lisäks ajoimme muita hieman lyhyempiä, mutta yhtälailla jyrkkiä nousuja Oivalsin, että maantiepyöräilyn ydin ja elämyksellisyys löytyy juuri vuorilta. Kyllähän tasamaalla ajossakin on oma viehätyksensä, mutta vuoren kiipeämisessä pyörällä on jotain todella hienoa. Poljin mäkeä ylös lähes transsissa keskittyen vain kammen pyöritykseen ja sillä hetkellä tuntui, että olisin jaksanut kiivetä loputtomiin. Kyllähän se noutaja olisi ennemmin tai myöhemmin tullut. Laskeutuminen olikin sitten yhtä hymyä. Mutka toisensa perään ja vauhti vain kiihtyi. Tuota on pakko saada vielä lisää.

Nousuprosentti 12%, ei vaikuta kovin jyrkältä


Kaupunkien väliset pyöräreitit kulkivat pääasiassa teiden pientareita pitkin, jonkin verran oli leveähköä sorapolkua. Cyclocross-pyörä oli siis tarpeen, maantiepyörän renkaille olisi voinut käydä huonosti. Nyt selvisimme ilman rengas- ja muitakaan rikkoja. Kaupungeissa oli joko ajoradasta maalaamalla erotetut pyöräkaistat tai jalkakäytävistä erotetut kevyen liikenteen väylät. Ja liikenne oli sujuvaa.

Vuoret siintävät taustalla


Kalustona meillä oli siis cyclocross-fillarit, minulla Cicli B ja vaimolla Kona Jake. Vaimon pyörässä oli tavaratelineessä Ortlieb Backroller Classi-laukut. Omaan fillariini ei tavaratelinettä saa kiinni, joten kama kulkivat selässä 30-litraisessa Ortlieb Messenger-repussa (paino n 6kg). Ihan hyvin onnistui, kyllähän se luonnollisesti vähän hartioita painoi, mutta ei mitenkään mahdottomasti. Repun ergonomia on erinomainen.
Evästauko

Mariborissa on uusi pyörätieverkosto


Kosken ylitys

Ajelulla Ljubljanan vanhassa kaupungissa

Kannanotto Ljubljanalaisen talon seinässä


Pyörät odottavat Mariborin asemalla kyytiä junaan


Välillä oli pakko taluttaa

Kylätiet ovat joskus kapeita

Allekirjoittanut cyclocross-osuudella

Tarkempi päiväkirjamainen matkakuvaus on osoitteessa fillarillasloveniassa.blogspot.com, mikäli aihe kiinnostaa enemmän.