Köhien kohti kesää

Eilen illalla oli täydellinen alkukeväinen pyöräilyilta. Ajelin töistä kotiin lempeässä säässä mustarastaiden laulua kuunnellen ja kevään tuoksu haistellen. Pyöräkin rullasi kevyesti paljaalla asfaltilla. Paratiisiin luikerteli kuitenkin käärme, katupölyn muodossa. Nyt kun suuri osa katujen lumista on sulanut tai viety pois, pääsee jokakeväinen katupöly taas valloilleen.

Aina on näköjään joku vialla. Milloin on liikaa lunta, milloin tappajasepeliä. Jos ei näitä, niin sitten pölyä. Kesällä voidaankin sitten keskittyä taas autoilijoiden törttöilyyn, kun keliolosuhteet ovat ihanteelliset.

Köh, köh.