maanantai 20. kesäkuuta 2011

Rikoksen uhri

Nyt se sitten tapahtui, minulta varastettiin pyörä. Uskollisesti palvellut ja monessa mukana (ja täälläkin myynnissä) ollut täysjoustomaastifillarini oli vain eräänä päivänä kadonnut lukitusta pyörävarastosta.

Kaikki nämä vuodet olen säästynyt pyörävarkauksilta, vaikka olen pitänyt pyörääni milloin missäkin pitkin Helsingin keskustaa. Harmittavaista. Toivottavasti tuo jäi ainoaksi.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Pyörätaskut tulivat

Nyt ne paljon puhutut pyörätaskut sitten tulivat Helsinkiin. Ensimmäiset ovat ilmestyneet Fredrikinkadulle, jossa tänään satuin pyörällä ajelemaan. Reittini varrella oli neljät liikennevalot ja siis neljä pyörätaskua. Ensimmäisissä valoissa pyörätaskussa oli auto pysähtyneenä, siinähän on autoilijan kätevä odotella valojen vaihtumista. Toisen taskun kohdalla oli auto ihan pysäköitynä ja kolmannessa kuorma-auto purkamassa lastiaan. Neljänsissä valoissa onni potki ja pääsin ajamaan autojonon eteen pyörätaskuun valojen vaihtumista odottamaan.

Tämän lyhyen kokemuksen perusteella Helsingin autoilijoilla on vielä hieman totuteltavaa pyörätaskujen käytössä, mutta uskon, että (toivottavasti) lyhyen orientaatiojakson jälkeen niistä tulee luonnollinen osa kaupunkilaista liikennekulttuuria. Kyllä se siitä lähtee.

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Espoon rantoja Suvisaaristoon

Ajoimme tänään kauden ensimmäisen sunnuntaiaamulenkin Espoon rantoja pitkin Suvisaaristoon. Olen aiemmin useaan kertaan ajellut Westen-Nuottaniemi-akselilla, mutta Suvisaaristo oli uusi tuttavuus, vaikka se noinkin lähellä sijaitsee.

Alkumatkasta ihailimme jälleen Westendin hulppeita rantahuviloita ja ihan vain kauniita merimaisemia. Suvisaaristossa näkymät ovat nimensä mukaisesti saaristomaiset. Tuntui kuin olisi ollut jossain kauempana kuin pääkaupunkiseudulla. Suosittelen lämpimästi fillarireissua sinne, jos Suvisaaristo on jostain syystä jäänyt väliin. Kilometrejä sunnuntaiaamun polkaisulle kertyi vähän alle 50. Hieno tapa aloittaa päivä.

Saaristopyöräily inspiroi suunnittelemaan kesän pidempää pyöräretkeä. Teeman mukaisesti ajatuksena on kierros Turun saaristossa. Aiemmat reissut ovat keskittyneet sisämaahan. Nytkin mielessä oli Saimaan kierros, mutta päädyimme kuitenkin saaristoon, joka on ollut haaveena jo jonkin aikaa. Täällä Mika Mäkelän upeita kuvia saaristokierrokselta. Tarkempia reittisuunnitelmia sitten, kun niitä kehittelemme.

perjantai 13. toukokuuta 2011

Uudet renkaat



Tässä ne nyt mainitsemani uudet maantiepyörän renkaat. Aiemmat Continental GP3000:t olivat peräti vuodelta 2005 ja olivat kestäneet puhkeamatta koko tämän ajan. Mielenkiinnolla odotan, kuinka pitkään näillä Michelin Lithioneilla ajan ilman rengasrikkoja.

Pyörällä töihin -viikko, päivä 5

Outoa. Olen kyllä kirjoittanut jutut kaikista teemaviikon päivistä, mutta ne näyttävät kadonneen mystisesti.(edit: eivät kadonneetkaan, vaan ilmestyivät yhtä mystisesti).

Joka tapauksessa pyöräilin koko viikon töihin. Tänään kotimatkalla viikko huipentui navakkaan vastatuuleen, muuten kulki hyvin. Suosittelen kaikille lämpimästi. Jos ajaa vain jos siltä tuntuu, on helppo olla ajamatta pienen väsymyksen yllättäessä. Jos taas on ennakkoon päättänyt, että koko viikko (tai muu ajanjakso) pyöräillään joka tapauksessa, onkin vaikeampaa olla ajamatta.

Alkuviikosta tuntui pientä väsymystä, mutta viikon loppupuolella ei enää väsyttänytkään, vaan voimia tuntui tulevan koko ajan lisää. Työmatkapyöräily jatkuu edelleen.

torstai 12. toukokuuta 2011

Pyörällä töihin -viikko, päivä 4

Neljä mennyt, yksi jäljellä. Meno paranee loppua kohden, ainakin tänä aamuna fillari kulki todella hyvin. Ehkä osasyynä oli eilen nautitut Enervit-lisäravinteet. Kotimatkalla kulki vieläkin paremmin, kiitos uusien renkaiden. Päätin vaihtaa vuodesta 2005 uskollisesti palvelleet Continental GP3000:t sinimustiin Michelin Lithioneihin. Täytyy laittaa kuva, kunhan saan otettua sellaisen.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Pyörällä töihin -viikko, päivä 3

Tänään oli teemana maantiepyöräily. Aamulla jalat olivat sen verran väsyneet, että päätin keventää suoritusta ajamalla maantiefillarilla. Ja hyvin kulkikin, aamuinen työmatka oli yhden biisin verran lyhyempi kuin cyclocrossarilla ajettuna. (Olen kuunnellut samaa levyä nyt useamman päivän ajaessani, Nicke Borg Homeland, Chapter 2). Maantiepyöräni on muutenkin crossaria parempi ajettava hieman pienemmän runkonsa ansiosta.

Kotimatkalla sää oli vähän viilentynyt, mutta silti lyhythihainen paita riitti. Saa nähdä, pitääkö huomenna vetää pitkät hihat päälle.