maanantai 30. marraskuuta 2009

Kumit vaihdettu

Rengastarina jatkuu. Päädyin hankkimaan Schwalben 28-622 Marathon Plussat, enkä siis nastarenkaita. Ei tuolla kuitenkaan vielä vähään aikaan sada lunta... Ihme, etteivät vanhat renkaat olleet puhjenneet aikaisemmin. Sekä etu- että takarengas olivat keränneet itseensä sorakuorman, jolla hiekoittaisi kevyesti koko Helsingin pyörätiet. Kaikki renkaiden nappulat olivat täynnä sepeliä.

Pikaisen talon ympäri tehdyn koeajokierroksen perusteella Marathon Plussat rullaavat erinomaisesti, tosin painoa on tuplasti verrattuna aiempiin CX Pro-renkaisiin. Uskon kuitenkin, että hyvä rullaavuus ja tieto siitä, että renkaan ei pitäisi ainakaan ihan heti puhjeta, ovat suurempi etu kuin muutaman sadan gramman painonpudotus.

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Kirja-arvio: Paul Fournel - Need For The bike

Tässäpä hieno teos. Moneen otteeseen mainitsemassani The Bike Show-podcastissa on syksyn mittaan luettu otteita tästä kyseisestä kirjasta. Nuo otteet kuulostivat niin mielenkiintoisilta, että tilasin kirjan itselleni Bookplus.fi-verkkokaupasta.

Paul Fournel on siis kirjailija ja intohimoinen pyöräilijä itsekin, joten hän tuntee aiheen ja osaa kirjoittaa siitä.

Fournel kertoo pyöräilyyn liittyvistä lapsuusmuistoistaan ja suhtautumisestaan pyörään. Hän kirjoittaa kokemuksistaan ajamisesta, nousuista, laskuista, voimien loppumisesta ja kunnossa olemisesta. Hän kuvaa maisemia, tuoksuja ja tienpintoja. Kirja on siis hyvin kiinnostava yhdistelmä erilaisista pyöräilyyn - tai elämään - liittyvistä osa-alueista. Ensiajattelulla ne saattavat tuntua toisistaan irrallisilta, mutta kirjan luettua kaikki oikeastaan tuntuukin liittyvän yhteen.

Monet kirjassa esitetyistä ajatuksista ovat sellaisia, että pyöräilyä harrastava lukija voi oivaltaa itsekin kokeneensa tai miettivänsä juuri samaa. Ja mikäpä piristäisi vuoden pimeimpänä aikana kaamoksessa sinnittelevää fillaristia paremmin kuin hyvin kirjoitettu kuvaus pyöräilystä Ranskan vuoristoisissa maisemissa?

Kirjassa keskitytään pääasiassa maantiepyöräilyyn, mutta osansa saa myös kaupunkipyöräilykin. Need for the bike on erilainen ja erinomainen kirja pyöräilystä, joka ehdottomasti kannattaa lukea.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Kumi puhki!



Tässä syksyn mittaan on tässä blogissa keskusteltu rengasrikoista, omalle kohdalleni niitä ei vielä syyskaudella sattunut. Nyt se sitten iski. Muuten mukava leppoisa lauantaiaamun lenkki päättyi takarenkaan tyhjentymiseen pari kilometriä ennen kotia. Kiitoksia vain hiekoitussepelille. En viitsinyt vaihtaa rengasta vesisateessa, joten taluttelin fillarin talliin. Täytyy varmaan hankkia pistosuojatut renkaat. Ongelma on nyt vain se, että vaihdanko jo tässä vaiheessa nastarenkaat alle, vaikka lunta ei ei näy missään. Vai kannattaisiko laittaa vähäksi aikaa nastattomat ja siirtyä nastarenkaisiin vasta, jos lunta alkaa sataa? Nastarenkailla ei ole mukava rouskutella paljaalla asfaltilla, muta toisaalta uusi renkaanvaihto saattaa olla edessä hyvinkin pian.

Miksi se on aina takarengas, joka puhkeaa?

perjantai 27. marraskuuta 2009

Laukkufriikin unelma

Day in the life of the Vandal Cargo Pack from Mission Workshop on Vimeo.


Löysin tällaisen mainospätkän netin syövereistä, tarkemmin sanoen Urban Velon sivuilta. Tuossa Mission Workshopin Vandal Cargo Packissa kulkisi mukana ihan kaikki tarpeellinen.

Jakeluauton painajainen



Tämän päivän Hesarissa oli juttu siitä, että Aleksanterinkatu on hankala paikka jakeluautoille. Aleksin jalkakäytäville saa pysäköidä vain klo 11:een asti ja se ei jakeluyritysten mukaan riitä, koska tavaraa pitää jakaa myöhemminkin. Jutussa haastatellulla autonkuljettajalla on kyseisenä keskiviikkoaamuna listallaan 28 osoitetta, joista kaikki sijaitsevat Aleksin ympäristössä. Kuvassa hän seisoo autonsa vierellä nippu kirjekuoria kädessään.

Pitääkö tosiaan Helsingin pienen ydinkeskustan alueella jakaa kirjekuoria pakettiautolla? Eikö fillarilähetti olisi parempi vaihtoehto? Yhdellä iskulla poistuisivat tai ainakin vähenisivät pysäköintiongelmat, tilanahtaus ja pakokaasupäästöt. Fillarilähetti olisi yrityksellekin aika paljon pienempi investointi kuin pakettiauto kuljettajineen. Toki isoja tavaroita pitää edelleen kuljettaa autolla, mutta kyllä fillarilähetin kyydissä melko suuretkin lähetykset kulkevat.

Helsingissä on kyllä fillarilähettejä, mutta Euroopan metropeleihin verrattuna melko vähän. Uskon, että lisää kyllä mahtuisi. Käsittääkseni Hesarin jutussa esiintyvä DHL ei Helsingissä kuljeta lähetyksiään fillareilla. Olisiko aika?

Kuljetusyritys toivoisi lisää oikeuksia jakeluautoille. Helsingin jalkakäytävät ja muutamat kävelykadut ovat nyt jo täynnä purkavia ja lastaavia paketti- ja kuorma-autoja. Iso-Roobertinkadun kävelykatu on hyvä esimerkki siitä, kuinka jakeluautot onnistuvat tukkimaan koko kadun. Ei kai samaa tilannetta haluta Aleksille, sehän on yksi Helsingin näyteikkunoista turisteille.

Lisää fillarilähetteja kaupunkiin, sanon minä.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Punainen valo - saa mennä?

Lähes joka kerta töistä kotiin pyöräillessäni eteeni tulee seuraavassa kuvaamani tilanne. Gräsanlaaksossa Espoossa pyörätie ylittää ajoradan valo-ohjatulla suojatiellä. Valo on risteykseen saapuessani punainen, joten jään odottamaan valon vaihtumista autojonon madellessa loppumattomana virtana edessäni. Sitten valo vaihtuu autoille punaiseksi, mutta autojono ei silti pysähdy. Seuraavaksi vaihtuu valo valo vihreäksi tien ylittäjälle, mutta vielä tässäkin vaiheessa yksi tai kaksi autoa sujahtaa suojatien yli punaisia päin, usein kuskin puhuessa kännykkään.


Näytä suurempi kartta

Onhan täysin ymmärrettävää ajaa punaisia päin, koska on kiire töistä kotiin tai Isoon Omenaan shoppailemaan, eikä tässä kyseissä paikassa risteävää autoliikennettä, vain pyöräilijöitä ja jalankulkijoilla. Heillä on aikaa odottaa. Espoolaista autoilukulttuuria parhaimmillaan.

Pitäisi ehkä vain valon vaihduttua vihreäksi singahtaa suojatielle ja ihmetellä vahinkoja jälkeenpäin..

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Hiekkaa, hiekkaa, enemmän hiekkaa

Talven merkit lähes näkyivät pääkaupunkiseudulla viime viikolla. Rännän sekaista lunta ripotteli hieman taivaalta ja lämpötilakin taisi käväistä pakkasen puolella. HKR:n (vai onko sekin jo joku liikelaitos?) koko kesän seissyt liukkaidentorjuntaosasto lähti liikkeelle ja nyt ovat sitten pyörätiet hiekoitettu monessa paikassa. Mikäli edellisten talvien kokemuksiin on uskominen, seuraavan kerran lunta tulee joskus joulukuussa. Kaiken tämän lopputuloksena on taas katupölyä ja terävän sepelin puhkomia renkaita.

Ymmärrän, että jalankulkijat kaatuilevat jäisillä jalkakäytävillä, mutta eihän tuolla edes ollut kunnolla jäätä. Vai enkö vain huomannut? Mäkelänkadun ylittävä puusilta taisi olla jäässä. Hesarikin kirjoitti aiheesta, kun pyöräilijät vaativat varoitusmerkkejä ja lisää hiekoitusta. Kaupungissa on kyllä vaikeaa olla kaikille mieliksi. Täällä yksi valittaa, että hiekkaa on liikaa ja tuolla toisen mielestä kaupunki ei hiekoita tarpeeksi.

Omalle kohdalleni ei ole vielä sattunut rengasrikkoa, en ole myöskään vielä vaihtanut nastarenkaita fillariin.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Kansainvälistä linjaa

Aloitin tämän Fillarilla-blogin rinnalle englanninkielisen HelCycles-blogin, jossa tarkoitukseni on esitellä Helsinkiläistä pyöräilyä ja pyöräilykulttuuria myös Suomen ulkopuolelle. Projekti on vielä alussa, mutta toivottavasti sekin löytää lukijansa.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Pyöräily-ystävällinen Salo


Salo on pyöräilijälle ystävällinen kaupunki. Pienessä kaupungissa on lyhyet etäisyydet ja paljon hyviä pyöräteitä. Kaupungin keskustaa halkovat leveät pyöräväylät ja keskipisteenä toimivan ostoskeskuksen yhteydessä on todella runsaasti parkkipaikkoja fillareille. Ja ihmiset pyöräilevät Salossa paljon. Nytkin marraskuun ensimmäisen päivän kirpeässä säässä näkyi runsaasti fillaristeja.


Jopa eläinkaupalla on oma pyöräparkkinsa.

Kaupungin ulkopuolella avautuvat idylliset varsinaissuomalaiset kumpuilevat maisemat mutkaisine teineen. Salosta pääsee pyöräreittiä Strömman kanavalle asti. Jos joku ei tiedä, niin Strömman kanava erottaa Kemiönsaaren mantereesta. Pyörätie on tosin sorapohjainen, joten maantiepyörällä sitä ei kannata ajaa, mutta maanteitäkin seudulla riittää kyllä. Ja sekaan mahtuu muutama ihan mukava mäkikin.

Ja ei, en ole saanut sponsorirahaa Salon kaupungilta, vaan kirjoitan tämän ihan omasta aloitteestani. Kannattaa käydä ajelemassa, jos siellä päin sattuu liikkumaan fillarin kanssa.