tiistai 3. heinäkuuta 2012

Sloveniassa




Slovenian matka on tehty, oli todella hieno maa ja upea reissu.


Ajoimme vuoristoalueella Bledin ympäristössä sekä kahdessa kaupungissa, pienemmässä Mariborissa ja pääkaupunki Ljubljanassa. Lisäksi teimme muutaman siirtymän  kaupunkien välillä. Ljubljana-Maribor-välin taitoimme junalla edestakaisin.

Bled-järvi

Slovenia on erinomainen kohde pyöräilyyn. Tiet ovat hyvässä kunnossa, autoilijat kunnioittavat pyöräilijöitä ja maassa on paljon karttoihin merkittyjä pyöräreittejä. Ainostaan reittien viitoituksissa oli hieman toivomisen varaa. Ihmisten avuliaisuus tosin kompensoi tämän ongelman. Eräs rouva pyysi meidät kahville, kun kysyimme Kranjin kaupungissa tietä. Jouduimme kieltäytymään, koska oli kiire junalla. Mariborissa herrasmies lähti viemään meitä kaupungin infopisteelle, kun ei osannut neuvoa meitä osoitteeseemme. Siinä me sitten kolmisin ajoimme peräkanaa, hän taittopyörällään ja me cyclocrossareillamme. Ja osoitekin löytyi.

Moottoritien alitus, 18% nousu

Hienoin ajokokemus matkalla olivat ehdottomasti vuoret. En ole aiemmin vuorilla ajanut, kun ei Lapin tuntureita oikein voi vuoriksi laskea. Emme kovin paljon vuoristossa ajaneet,. mutta kunnon maistiaisen verran kuitenkin. Kiipesimme noin 5 km 12-18% jyrkkyistä serpentiiniä ylös ja vastaavasti alas. Tuon lisäks ajoimme muita hieman lyhyempiä, mutta yhtälailla jyrkkiä nousuja Oivalsin, että maantiepyöräilyn ydin ja elämyksellisyys löytyy juuri vuorilta. Kyllähän tasamaalla ajossakin on oma viehätyksensä, mutta vuoren kiipeämisessä pyörällä on jotain todella hienoa. Poljin mäkeä ylös lähes transsissa keskittyen vain kammen pyöritykseen ja sillä hetkellä tuntui, että olisin jaksanut kiivetä loputtomiin. Kyllähän se noutaja olisi ennemmin tai myöhemmin tullut. Laskeutuminen olikin sitten yhtä hymyä. Mutka toisensa perään ja vauhti vain kiihtyi. Tuota on pakko saada vielä lisää.

Nousuprosentti 12%, ei vaikuta kovin jyrkältä


Kaupunkien väliset pyöräreitit kulkivat pääasiassa teiden pientareita pitkin, jonkin verran oli leveähköä sorapolkua. Cyclocross-pyörä oli siis tarpeen, maantiepyörän renkaille olisi voinut käydä huonosti. Nyt selvisimme ilman rengas- ja muitakaan rikkoja. Kaupungeissa oli joko ajoradasta maalaamalla erotetut pyöräkaistat tai jalkakäytävistä erotetut kevyen liikenteen väylät. Ja liikenne oli sujuvaa.

Vuoret siintävät taustalla


Kalustona meillä oli siis cyclocross-fillarit, minulla Cicli B ja vaimolla Kona Jake. Vaimon pyörässä oli tavaratelineessä Ortlieb Backroller Classi-laukut. Omaan fillariini ei tavaratelinettä saa kiinni, joten kama kulkivat selässä 30-litraisessa Ortlieb Messenger-repussa (paino n 6kg). Ihan hyvin onnistui, kyllähän se luonnollisesti vähän hartioita painoi, mutta ei mitenkään mahdottomasti. Repun ergonomia on erinomainen.
Evästauko

Mariborissa on uusi pyörätieverkosto


Kosken ylitys

Ajelulla Ljubljanan vanhassa kaupungissa

Kannanotto Ljubljanalaisen talon seinässä


Pyörät odottavat Mariborin asemalla kyytiä junaan


Välillä oli pakko taluttaa

Kylätiet ovat joskus kapeita

Allekirjoittanut cyclocross-osuudella

Tarkempi päiväkirjamainen matkakuvaus on osoitteessa fillarillasloveniassa.blogspot.com, mikäli aihe kiinnostaa enemmän.



Ei kommentteja: