Kävin tänään ajamassa Malminkartanon mäen ylös cyclocrossarilla. Kylläpä ottikin voimille, huh. Tasavauhtiset maantielenkit eivät selvästikään valmista tällaiseen koitokseen. Pitäisi taas alkaa harrastaa maastopyöräilyä, jossa tulee luonnostaan enemmän anaerobista harjoitusta. Maantielenkeillä on jotenkin vaikeampi ottaa maitohappokynnykselle ulottuvia intervalleja. Nousu oli myös sikäli hankala, että takapyörä alkoi sutia, jos nousi putkelle. Siispä piti ajaa penkistä, mikä osaltaan teki hommasta raskasta. Tai, mitä sitä huonoa kuntoa selittelemään olosuhteilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti