keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Passiivinen vaihe, mutta kammet natisevat

Pyöräilysyklini on hieman passiivisessa vaiheessaan. Mökkimatkojen, uudelleen aloitetun taistelulajiharjoittelun ja pitkien työpäivien ansiosta henkinen paneutumiseni pyöräilyyn ei ole tällä hetkellä aktiivisimmillaan. Tämä hieman nurinkurista, koska varsinainen kevät on alkanut kunnolla ja säät lämmenneet. Ehkä tämä kirjoitus aktivoi minut.

Aloitin shortsikauden toissapäivänä. Lontoosta tuomani Raphan Fixed-shortsit ovat erittäin mukavat, tosin kesähelteille ne ovat luultavasti melko lämpimät.

Vaimoni Kona Jake cyclocrossarin keskiöstä/kammista kuuluu ikävää natinaa. Yritän antaa ensiavun avaamalla ja kiristämällä kammet ja keskiön. Malli on Hollowtech II, joten siihen piti ostaa työkalu. Omassa pyörässäni on sama systeemi, joten nyt on siten työkalu valmiina, KUN Cicli B:n kammet alkavat natista. Tuo kampien natina on on muuten eräs ärsyttävimpiä ilmiöitä pyöräilyssä, heti tyhjenevän takakumin jälkeen.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Maantiellä

Tänään käytiin vaimon kanssa ajamassa noin 60km:n lenkki Helsingin, Vantaan, Tuusulan ja Sipoon alueilla. Sää oli aika hyytävän kylmä, varsinkin kun olin valmistautunut aurinkoiseen kevätpäivään. Alla oli cyclocross-pyörä, maantiefillari odottelee vielä parvekkeella aurinkoisia säitä. Aiempina vuosina oli tärkeää päästä heti kevään alussa ajamaan maantiepyörällä, mutta nyt cyclocross-pyörän myötä maantiepyöräilyn voi aloittaa jo aikaisemmin ja maantiepyörä saa odotella oikeaa kesää. Ensi talveksi ajattelin laittaa nastarenkaat crossariin, sen verran raskasta oli ajella työmatkoja maastosinkulalla.

Paris-Roubaix oli jännittävä loppuun saakka, Tom Boonen otti hienosti kolmannen voittonsa.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Parasta pyöräilyssä...

... on se hetki, kun pyörät alkavat pyöriä ja fillari lähtee liikkeelle ja tuntea olevansa taas tien päällä.

... on ajaa vastatuulessa ja vesisateessa tuulen- ja vedenpitäviin vaatteisiin pukeutuneena ja pitää koko maailman kylmyys ja kosteus ulkopuolella.

... on kääntyä kovassa vauhdissa tiukkaan mutkaan ja tuntea, kuinka renkaat pitävät, vaikka kuinka kallistaisi pyörää.

... on ajaa uudella, sileällä asfaltilla ilta-auringon paistaessa.

... on sukkuloida ruuhkaliikenteessä autojen seassa.

... on ajaa samaan suuntaan menossa olevan pysähtyneen autojonon ohi.

... on ajaa jyrkkää ylämäkeä ja tuntea, kuinka maitohappo virtaa jalkoihin, mutta silti pyörä nousee mäen päälle kevyesti.

... on ensimmäinen keväisen illan pyörälenkki.

Mikä on sinun mielestäsi parasta?

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Nyt se kevät tulee

Vihdoin. Lumet ovat sulaneet ja hiekkaakin on kerätty pois jo runsaasti. Hienoa!

Tänään aloitin vapaapäivän pienellä fillarilenkillä pitkin aamuista Helsinkiä. Hyvin kulki ja mukavaa oli.

Eilisessä Hesarissa oli juttu, jossa kerrottiin kuinka Lauttasaarelaisia häiritsee Ruoholahdenkadun työmaa. Normaali ajoaika keskustasta Lauttasaareen bussi numero 20:lle on 20-25, ja nyt työmaan takia matkaan kuluu erän matkustajan mukaan yli puoli tuntia. Ajatelkaa, 5-10 min kauemmin.

No, yksi vaihtoehto olisi kulkea Lauttasaaresta keskustaan pyörällä, aikaa kuluisi ehkä 15-20 minuuttia ja kaupan päälle reipas olo. Joskus vain ihmettelen tätä laiskuutta.